Kai Pynssi ja Hannu Tikkanen
Kalajoen hietikot tarjoavat luontomatkailijalle paljon muutakin kuin Hiekkasärkkien dyynejä ja merimaisemia. Voimakas maankohoaminen sekä rantavoimat ja merivirrat ovat muovanneet varsin omaleimaisen ja monimuotoisen hietikkomaiseman. Linnuista kiinnostuneille nähtävää on etenkin matkailukeskuksen ja Kalajokisuun välisellä hietikkoalueella. Tälle alueelle sijoittuvat hyvät lintulahdet Keihäs- ja Vihaslahti, Vihaspauhan upea dyynisaari, mereen työntyvän Letonnokan hiekkasärkkä ja Kalajoen suisto. Yhdessä nämä muodostavat valtakunnallisesti arvokkaan, noin 900 ha:n laajuisen lintualueen (FINIBA). Kohteet kuuluvat osin lintuvesiensuojeluohjelmaan sekä Natura 2000 -suojelualueverkostoon.
Vihaslahti on merestä irti kuroutunut flada, joka on yhteydessä mereen Pohjanreiän ja Suezin kanavan kautta. Keihäslahti on suojaisa merenlahti Vihaspauhan saaren kainalossa. Näiden lahtien väliin jää Vihasniitty, joka on yksi Keski-Pohjanmaan laajimmista yhtenäisistä matalakasvuisista rantaniityistä. Vihaspauhalta löytyvät eräät Suomen edustavimmista näytteistä hiekkarantojen, merenrantaniittyjen ja hiekkadyynien luontotyypeistä. Vihaspauhan pohjoispuolella mereen työntyy Letonnokka, missä rannan siirtyminen on erityisen nopeata merivirtojen hiekkaa kasaavasta vaikutuksesta johtuen. Kalajokisuisto on muuta hietikkoaluetta runsaskasvustoisempi, johtuen joen rehevöittävästä vaikutuksesta. Lintujen lisäksi hietikoilla viihtyvät myös ihmiset. Suojelualueet ovat suosittuja ulkoilualueita ja niiden läheiset rannat tiuhaan loma-asutettuja.
PESIMÄLINNUSTO
Monipuolinen luontotyyppivalikoima mahdollistaa alueelle runsaan ja monilajisen pesimälinnuston, jota on seurattu säännöllisin laskennoin. Hietikoiden tyyppilajeja ovat mm. tylli, lapintiira, karikukko, meriharakka ja koskelot. Harvalukuisista lajeista alueella tavataan mm. etelänsuosirri, lapinsirri, heinätavi, merikihu, ristisorsa, pikkutiira ja peltopyy. Vihaslahden laajat niityt ovat kahlaajien suosiossa lajeinaan mm. punajalkaviklo, kuovi ja suokukko. Runsaslinnustoisinta osaa on Kalajokisuiston Letonlahti, merestä kuroutuva rehevöitynyt flada, missä pesii mm. satoja naurulokkeja ja runsaasti sorsalintuja.
MUUTTOLINNUSTO
Kalajoen rannikko on muutontarkkailijan paratiisi. Suoraviivaisesta, saarettomasta rantaviivasta johtuen muutto on poikkeuksellisen keskittynyttä Kalajoen ja Pyhäjoen rannikko-osuudella. Sopivat sääolosuhteet "pakkaavat" linnut rantaviivan tuntumaan. Alue on eräs Pohjois-Suomen parhaista muutontarkkailupaikoista. Parhaimpina muuttopäivinä on havaittu mm. 140 000 peippolintua, 118 000 räkättirastasta, 25 000 pikkukäpylintua, 24 000 urpiaista, lähes 10 000 arktista vesilintua, 6500 joutsenta, 7800 suosirriä, 4500 punakuiria, 2000 punatulkkua ja 1400 tervapääskyä.
Matalat hiekkarannat sekä avoimet dyynikentät ja hiekkasärkät tekevät alueesta houkuttelevan myös lepäilykohteena etenkin arktisille kahlaajille ja lokeille. Hietikoilla on nähty enimmillään mm. 1300 suosirriä, 225 isosirriä, 150 punakuiria, 60 kuovisirriä, 45 tundrakurmitsaa, 2500 kalalokkia ja 12 000 naurulokkia. Vihaslahdella voi loppusyksyllä nähdä myös satoja joutsenia.
Monet harvinaisuudetkin ovat viivähtäneet hietikoilla bongareiden iloksi. Näitä ovat viime vuosilta mm. lumihanhi, arokotka, tiiralokki, pääskykahlaaja, vihermehiläissyöjä, valkosiipikiuru, ruosterastas ja monet muut.
RETKEILY JA AJO-OHJE
Keihäslahti-Jokisuu soveltuvat linturetkeilyyn varhaisesta keväästä alkutalveen, käytännössä jäiden lähdöstä niiden muodostumiseen. Parhaiten sekä pesivään että muuttavaan linnustoon voi tutustua alueella olevista havainnointitorneista, joita on rakennettu Vihaslahden poukamaan, Kalajokisuun Letolle ja Ämmänrannalle. Hyviä havainnointipaikkoja ovat myös Letonnokka, Vihaspauhalle johtava kaarisilta sekä Keihäslahden venesatama.
Vihaslahdella poukamassa sijaitsevat alueen luontoa esittelevä katos, kota, tulipaikka ja käymälä. Tältä paikalta johtaa polku myös lintutornille. Pihapiiristä etelään päin, kohti hiekkasärkkien matkailualuetta, on rakennettu pitkospuut jotka soveltuvat myös liikuntarajoitteiselle. Näiltä pitkospuilta voi tutustua alueen luontoon linnustoa häiritsemättä. Myös Letonnokan (450 m) ja Ämmän torneille (300 m) johtavat pitkospuut.
Vihaspauhaan, Poukamaan, Letonnokalle ja Letolle ajetaan kääntymällä 8-tieltä joen eteläpuolen liikenneympyrästä Holmantielle. Poukamaan käännytään 900 metrin ajon jälkeen Vihasniemen tielle, jota ajetaan 3,8 km ja käännytään tornin opaskyltin kohdalla vasemmalle. Poukaman pysäköintipaikka on 600 metrin päässä.
Leton tornin pitkosten alkupiste on 3,7 kilometrin ajon jälkeen 8-tieltä Holmanperälle, heti tien molemmin puolin sijoittuvan Letonlahden jälkeen. Letonnokantie kääntyy 5,5 km ajon jälkeen 8-tieltä. Nokan pienelle, kahden auton pysäköintipaikalle pääsee ajamalla mökkialueen läpi ja suojelualueen vierustaa 850 metriä.
Vihaspauhan pysäköintipaikka ja saareen johtava kaarisilta on Holmantien päässä 7,2 km:n päässä 8-tieltä.
Ämmän tornille ajetaan kääntymällä 8-tieltä joen pohjoispuoleisesta liikenneympyrästä Markkinatielle. 600 metrin ajon jälkeen käännytään oikealle Plassintielle ja siitä 1,1 km:n ajon jälkeen vasemmalle Ämmäntielle. Tornin pysäkointipaikka on 900 metrin päästä vasemmalla.
Vihaslahden niityn eteläosalla sekä Letonnokalla ja Letolla on liikkuminen kielletty lintujen pesimäaikana 1.5. – 10.8. välisenä aikana. Letonnokalla ja Vihaspauhassa retkeiltäessä on huomioitava myös huvila-asukkaat.
Lisätietoja alueen linnustosta ja luonnosta on Poukaman opastuskatoksesta.
