Sääntömääräinen syyskokous Kalajoella 28.10.2017

Yhdistyksen sääntömääräinen syyskokous järjestetään Kalajoella hotelli Lokkilinnassa (Matkailutie 199). Ohjelmassa sääntömääräiset asiat ja kokouksen jälkeen Jarno Rasmuksen esitelmä kirvisten määrittämisestä. Kahvitarjoilu! Tervetuloa!

 

 

Tornien taisto 6.5.2017

Tornien taisto on BirdLife Suomen järjestämä leikkimielinen kilpailu, jossa lintutornista pyritään havaitsemaan mahdollisimman monta lintulajia kahdeksassa tunnissa. Samalla tehdään lintuharrastusta tunnetuksi ja osallistumismaksuilla kerätään varoja linnustonsuojeluun. Tornien taisto järjestetään 6.5.2017 lo 5-13 ja siihen voi osallistua kuka tahansa.

Kerää oma joukkue tai tule vierailemaan kisaan osallistuvissa lintutorneissa. Ilmoittautuminen on alkanut Birdlife Suomen nettisivuilla. Kerää joukkue ja osallistu! Tornien taistoon voivat osallistua kaikki halukkaat missä tahansa Suomen yli 400 lintutornissa. Hyväksyttyjä torneja ovat muun muassa kiinteät lintutornit, lintulavat, vesitornit ja näkötornit. Asuinrakennuksen katto ei käy. Joukkueen koko on 3–8 henkilöä. Osallistumismaksuilla (10 € / joukkueen jäsen) tuetaan tänä vuonna uhanalaisen heinäkurpan suojeluhanketta. Kaikkien osallistuneiden joukkueiden kesken arvotaan lahjakortti BirdLife Suomen Lintuvarusteeseen.

 

Kevään tapahtumia

Seuraavassa muutamia KPLY:n tapahtumia. Päivittyviä ajankohtaisia tapahtumia voit myös tarkkailla KPLY:n nettisivuilta ja facebook-sivuilta sekä Tiira-lehdestä.

  • 7.4. Yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous
  • 20.4. klo 17-19 Kuvailta Pietarsaari Retro: Kuvia ja kertomuksia Australian ja Uuden-Seelannin linnuista (Jurgen Lehmann)
  • 20.4. klo 16-19 Foto Fennican optiikkaesittely Kokkola Villa Elba
  • 22.4. Maakunnallinen muutontarkkailupäivä. Tarkempaa tietoa nettisivuilla.
  • 6.5. Tornien taisto
  • 15.-21.5. Lasten lintuviikko. Lisätietoja BirdLife Suomen nettisivuilta.
  • 16.5. klo 18.30 Lintukävely Kokkola Mustakari (Johan Hassel)
  • 10.-11.6. Pönttöbongaus. Lisätietoja BirdLife Suomen nettisivuilta.

Aluerariteettikomitea tiedottaa

ARK:n kokoonpano on muuttunut. Pitkäaikaiset jäsenet Toni Uusimäki ja Juhani Hannila jäivät pois komitean toiminnasta. Jarno Rasmus ja Jukka Österberg ovat aloittaneet työnsä ARK:ssa uusina jäseninä. ARK tarkastaa vuosittain kymmeniä havaintoja alueellisista harvinaisuuksista ja laatii yhteenvetoja niin BirdLife Suomelle kuin KPLY:lle. AHK:n toiminnasta voit lukea tarkemmin KPLY:n nettisivuilta.

 

 

Kevätkokous 7.4.2017 klo 18 Nivala

Kokouskutsu Keski-Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksen sääntömääräiseen KEVÄTKOKOUKSEEN perjantaina 7.4.2017 klo 18.00 Nivalan Ammattiopiston tiloihin (Maliskyläntie 2, Nivala). Sääntömääräisten asioiden lisäksi Jyrki Liikasen valokuvaesitys Lofoottien luonnosta ja linnuista. Kahvitarjoilu! Tervetuloa!

 

Tammikisa 2017 tulokset

Tammikisan voitto meni tuttun tapaan Leo Saarijärvelle. Leo voitti kisan 62 lajilla.

Tämän vuuden kisassa havaittiin yhteensä 73 lajia. Mielenkiintoisina lajeina voidaan mainita mm ampuhaukka, lapinpöllö ja sepelkyyhky.

Tulokset:

  1. Leo Saarijärvi 62
  2. Nea Pitkäkangas 55
  3. Kai Pitkäkangas 55
  4. Sami Salonkoski 42
  5. Matti Sykkö 41
  6. Jan Nygård 37
  7. Kari Kouvumäki 33
  8. Johan Hassel 32
  9. Miika Kangas 26

Nettisivujen päivityskurssi

KPLY järjesti nettisivujen päivityskurssin Kokkolassa 11.2.2017. Web-master Toni Uusimäki toimi kouluttajana. 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Koskikaroja etsimään

BirdLife Suomen vuoden 2016 lintu on koskikara, jonka pesimäkanta sekä talvehtivien yksilömäärä on tarkoitus selvittää. Ja jos aivan tarkkoja ollaan, koskikara on hieman enemmänkin kuin vain vuoden lintu. Koskikaravuosi nimittäin jatkuu ja talvehtivien koskikarojen laskenta toteutetaan alkuvuodesta 2017. Pesivistä koskikaroista ei KPLY:n toimialueelta ole havaintoja.

Keski-Pohjanmaan koskikaratutkimus voidaan katsoa alkaneeksi 1980-luvulta, jolloin Esko Korhonen ja Esa Heino tahoillaan selvittivät ja keräsivät tietoja lajin talvisesta esiintymisestä alueella. Tuolloin maakunnan talvikannaksi arvioitiin vähintään 50 karaa. Korhosen ja Heinon 1980-luvulla tapahtuneen systemaattisen seurannan jälkeen karatutkimuksessa on eletty hiljaiseloa. Satunnaisia havaintoja on kuitenkin kertynyt ja tallennettu Tiira-lintuhavaintojärjestelmään. Vuoden 2016 loppuun mennessä koskikara on havaittu KPLY:n alueella talvehtivana hieman reilulla sadalla koskella ja näiden koskien maksimi karamäärät summattuina päästään lähelle kahtasataa yksilöä. Samanaikainen laskenta näillä koskilla tuottaisi toki merkittävästi pienemmän summan, mutta pieni on tämä otoskin alueen kaikista koskista. Edelleen voimme vain arvuutella talvehtivien karojen kokonaismäärää.

Puutteet tiedossa voidaan kuitenkin paikata ja mainio tilaisuus siihen on juuri nyt, osana valtakunnallista hanketta. Helpottamaan itse kunkin maastoon suuntautumista on laadittu oheinen taulukko, josta voi varata kotikulmiensa tai laajemmankin alueen koskia laskentakäyntiä varten. Merkitse taulukkoon "Tilanne"-sarakkeeseen nimesi, jos olet jo käynyt kohteessa tai menet käymään kohteessa. Merkintöjen jälkeen voit sulkea taulukon. Merkintäsi tallentuu automaattisesti taulukkoon. Pelkästään taulukon koskiin ei tarvitse eikä pidäkään rajoittua, niiltä nyt vain sattuu olemaan aikaisempia havaintoja. Ja niille sattuu pääsääntöisesti olemaan hyvät tieyhteydet. Koskikara ei kuitenkaan perusta talvehtimiskoskensa valintaa tieyhteyksiin, joten on kovasti suotavaa, että tarkistetuiksi tulisi myös runsain mitoin listan ulkopuolisia koskia. Siispä kartta pöydälle ja sormi kartalla koskia etsimään. Voi käyttää myös mainioita sähköisiä karttoja, joskin sormesta on niissä vain haittaa.

Karalaskennat suoritetaan tammi- helmikuun aikana, josta helmikuun kaksi ensimmäistä viikkoa ovat tehotarkkailun aikaa. Karalaskennat pyritään suorittamaan samanaikaisesti koko Suomessa 4.-12.2.2017, jotta kokonaiskannasta saa hyvän käsityksen. Tuolle ajalle osuu kaksi viikonloppua. Toki muulloinkin tammi-maaliskuussa saa karoja laskea ja havainnot kannattaa ilmoittaa. Koski tulisi tarkastaa koko sulalta osuudeltaan ja riittävästi aikaa käyttäen, jotta tulos olisi luotettava. Mikäli osa sulasta jää tarkistamatta, tulee se havainnon ilmoituksen yhteydessä mainita. ILMOITA KAIKKI HAVAINTOSI TIIRAAN. Tärkeää on myös ilmoittaa mikäli karoja koskella ei ole (Tiirassa lajiksi koskikara ja yksilömääräksi nolla). Mikäli joku/jotkut innostuisivat laskemaan systemaattisesti jokiosuuksia, koski kosken perään joltakin matkalta, toisi se todella arvokasta pohjaa talvehtivan kokonaiskannan arviointiin.

Koskikarojen ohella talvisilta koskilta saattaa tavata muutakin mukavaa: telkkiä, joutsenia, saukkoja… Ja vaikka mitään edellä mainittua ei tapaisikaan, ainakin mukaan tarttuu reipasta mieltä, hyvää oloa ja terveen punainen nenä.

Tarkennuksia ja lisäyksiä listaan voi lähettää Kai Pynssille, kuten myös kaikenlaisia kommentteja, kysymyksiä, ynnä muuta, koskikaraan liittyen.

 

 

Pihabongaus 2017

Pihabongaus / Gåprdsplanskrysset 28.–29.1.2017

Pihabongaus-tapahtumassa tarkkaillaan tunnin ajan lintuja omalla pihalla tai muulla paikalla joko lauantaina 28.1. tai sunnuntaina 29.1. Pihabongaukseen voi osallistua kuka tahansa. Pihabongaus ei ole kilpailu, joten havaittujen lintujen määrällä ei ole ratkaisevaa.

Pihabongaukseen osallistuminen on helppoa:

  • Tunnista tunnin aikana havaitsemasi lintulajit.
  • Laske montako yksilöä kutakin lajia on enimmillään näkyvissä samaan aikaan (näin vältät laskemasta samoja yksilöitä moneen kertaan).
  • Ilmoita tunnistamasi lajit ja laskemasi maksimimäärät viimeistään 3.2. tälle sivulle tulevalla verkkolomakkeella tai postikortilla osoitteella BirdLife Suomi, Annankatu 29 A 16, 00100 Helsinki. Postikortissa on lintuhavaintojen lisäksi oltava havainnoitsijan nimi*, osoite ja havaintopaikan osoite, havainnointiajankohta ja havainnoitsijoiden määrä.

 

Under Gårdsplanskrysset gör man fågelobservationer under en timmes tid på den egna gården eller på en annan lämplig plats, endera på lördagen 28.1. eller på söndagen 29.1. Vem som helst kan delta i Gårdsplanskrysset. Evenemanget är ingen tävling, och antalet observerade fåglar är inte avgörande.

Det är lätt att delta i Gårdsplanskrysset:

  • Känn igen vilka olika fågelarter som du observerat under timmen.
  • Räkna antalet individer av respektive fågelart enligt det största antalet som du ser samtidigt (på detta sätt undviker du att räkna samma individer flera gånger).
  • Anmäl vilka arter du sett och deras maximiantal, senast 3.2 på ett formulär som kommer att finnas på denna sida. Observationerna kan även anmälas på ett postkort, adresserat till BirdLife Finland, Annegatan 29 A 16, 00100 Helsingfors. Se till att du också anmäler namnet och addressen på observatören*, addressen på observationsplatsen samt tidpunkten på observeringen och antalet observatörer.
  
 
Pihabongaus