Muutontarkkailupäivä 19.4.2014

Vielä 90-luvulla järjestettiin valtakunnallisia muutontarkkailupäiviä, mutta nykyään tilalle on tullut Tornien taistoa sun muuta tapahtumaa. Nyt KPLY kuitenkin palauttaa takaisin muutontarkkailupäivän, ainakin maakunnallisesti. Käynnissä oleva MAALI-hanke kaipaa vielä täydennyksiä muuttoreiteistä. Muutontarkkailupäivällä on tarkoitus tuottaa tätä tietoa. Tiira-havaintojärjestelmän avulla tarkkailupisteiden tuloksia voidaan verrata ja analysoida tarkemmin kuin ennen.

Muutontarkkailupäiväksi on sovittu lauantai 19.4. Havainnointi kannattaa aloittaa kohteessa jo aamun sarastaessa ja jatkaa mahdollisuuksien mukaan niin pitkään kuin mahdollista. Kannattaa muistaa, että esim. kurjet ja petolinnut voivat olla muutolla vielä pitkälti iltapäivän puolella. Lyhyemmätkin tarkkailujakson ovat toki tärkeitä.

Alapuolella olevista linkeistä on ladattavana muutontarkkailulomake sekä esimerkin omaisesti täytetty lomake malliksi. Toivomuksena on kuitenkin, että jokainen tarkkailupiste tallentaa päivän havainnot mahdollisimman tarkasti tiiraan. Lomakkeet ovat siis oiva apuväline havaintojen kirjaamiseen maastossa. Isoista linnuista toivotaan mahdollisimman tarkkoja havaintotietoja mm. tarkkoja lukumääriä parveittain, lentosuunta, lentokorkeus, ohitusajankohta ja ohituspuoli. BirdLife Suomen kotisivuilta löytyy havaintojen merkitsemisohje. Kannattaa käydä tutustumassa, jos kaavakkeen tiedot +-, III jne. eivät ole tuttuja. Pienemmistä linnuista muuttosummia kannattaa merkitä ylös esim. tunnin jaksoina. Muutontarkkailupisteitä tulisi olla mahdollisimman kattavasti läpi koko maakunnan. Valitse siis joku piste, josta on erityisen hyvä ja laaja näkymä tai olet havainnut lintujen muuton keskittyvän kyseiselle alueelle. Tällaisia otollisia paikkoja ovat peltoaukeat, korkeat mäet (laskettelumäet, patoharjanteet), tornit sekä järvien ja meren rannikot.

Edellisvuosina muutontarkkailulla on selvitetty hanhimuuttoa ja ainakin kyseisissä paikoissa on ollut muutonhavainnointia
– Kalajoki: Pitkäsenkylä, Eihveli
– Ylivieska: kaatopaikka, Peltoaukea
– Sievi: laskettelumäki (puusto haittaa näkyvyyttä?)
– Nivala: Hitura
– Haapajärvi: peltoaukea.
– Pedersöre: Östensön ravirata
– Kaustinen: laskettelumäki
– Kokkola: Köykärinmäki, Roskaruka (puusto haittaa näkyvyyttä)

Muita kohteita voisivat olla esim.
– Kruunupyy: Alaveteli, Överby/Bråtö/Laajalahti
– Kokkola: Laajalahti, Ullavanjärven alue, Pahkaneva
– Halsua: Venetjoen tekojärven pato
– Lestijärvi: Lestinjärvi
– Reisjärvi: Kalajan peltoaukea
– Pyhäjärvi: Vuohtomäen torni, kaivoksen padot
– Kalajoki: Tomujoki
– Ylivieska: Niemelänkylä

Toivomme, että tämä houkuttelee jäsenistöä mukaan päivän tapahtumaan ja havainnoitsijat ilmoittavat suunnitellun havainnointipaikkansa etukäteen Hannu Tikkasella, jotta voidaan suunnitella, että havainnointiverkko olisi mahdollisimman kattava. Säätiedotukset lupaavat lämpenevää loppuviikoksi ja tuulikin pitäisi kääntyä eteläpuoleiseksi, joten muuttorynnitys tulee varmasti olemaan näyttävää. Lisätietoja voi kysyä Hannu Tikkaselta (hannu.tikkanen(at)ramboll.fi tai puh. 0400 162072).

 

Linkit

Muutontarkkailulomake

Esimerkki lomakkeen täyttämisestä

 

 

Yhdistysretki Viroon

Tänä keväänä järjestetään yhdistysretki Viron parhaimmille lintupaikoille 21.-25.5. Retkikohteina mm. Pärnun alue, Matsalun kosteikko ja mahdollisesti Saarenmaa.

Alustava aikataulu:
 – ke 21.5. lähtö Suomesta ja saapuminen Tallinnaan illalla. Majoittuminen
Tallinna/Pärnu
 – to 22.5. Retkeilyä Kablin ja Pärnun alueilla
 – pe 23.5. Retkeilyä Pärnun ja Matsalun alueella, mahdollisesti
siirtyminen Saarenmaalle
 – la 24.5. Retkeilyä Matsalussa/Saarenmaalla
 – su 25.5. Aamuretki Länsi-Viroon ja paluu Suomeen

Viime vuoden retkellä havaittiin mm. pikkukiljukotkia, niittysuohaukkoja, valkosiipitiiroja, sitruunavästäräkkejä, ruokosirkkalintuja, viitatiaisia, valkoselkätikka, leveäpyrstökihu, keltahemppo, pikkusieppo ym. sekä tuhansittain hanhia.

Tänä vuonna ajankohta on hivenen myöhempi, joka tarkoittaa että hanhia tullaan todennäköisesti näkemään vähemmän, mutta esim. yölaulajia/laululintuja on varmasti saapunut viime vuoden retkeä enemmän.

Jos kiinnostuksesi heräsi upeasta linturetkestä, niin ole pikimiten yhteydessä Toni Uusimäkeen joko sähköpostilla (toni.uusimaki(a)roller.fi) tai puhelimitse (0440 170379). Tonilta voit tilata myös retkiraportin viime vuoden reissusta.

 

 

Lähes 200 linnunpönttöä valmistui KPLY:n talkoissa

Lintukerho Viklo pönttöpaja.

Viklon talkoot 8.3.

Lasten ja nuorten Lintukerho Viklon linnunpönttötalkoissa lauantaina 8.3. Kokkolan Jänismaalla ahkeroi 15 yhdistyksen jäsentä ja kerholaista. UPM-Kymmene Oyj:n lahjoittamasta lautatavarasta syntyi ahkerissa käsissä noin 100 pikkulinnunpönttöä. Pöntöt sijoitetaan yhdistyksen toimesta alueen metsiin helpottamaan lintujen asuntopulaa.

Pönttökairatalkoot 20.-21.3.

KPLY vuokrasi yhdessä Kokkolanseudun riistanhoitoyhdistyksen kanssa pönttökairan. Kahtena iltana yhdistyksen kymmenen jäsentä sorvasi lähes 100 kuusi-, haapa- ja mäntypönttöaihiota. Pönttöjä tehtiin mm. pienille tiaisille, kirjosiepoille, kottaraisille, uuttukyyhkylle, helmipöllölle ja vesilinnuille. Lisäksi valmistui parisenkymmentä varpuspöllö/liito-oravapönttöä. Yhteensä Kruunupyy-Pedersöre-Kokkola alueelle valmistui metsästysseurojen ja  KPLY:n toimesta kahden viikon aikana noin 900 linnunpönttöä. Puutavaran KPLY:n pönttöihin lahjoitti ystävällisesti UPM-Kymmene Oyj.

 

Kiitokset kaikille mukana ahkeroineille!

 

Korkein hallinto-oikeus kumosi merimetsokannan vähentämisluvan

Korkein hallinto-oikeus on 7. maaliskuuta antamassaan vuosikirjapäätöksessä todennut Uudenkaarlepyyn merimetsokannan vähentämiseksi myönnetyn luvan lainvastaiseksi.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus oli toissa vuonna myöntänyt luvan 150 merimetsoyksilön pyytämiseen ja ampumiseen Uudessakaarlepyyssä.

Keski-Pohjanmaan Lintutieteellinen Yhdistys valitti päätöksestä Vaasan hallinto-oikeuteen. KPLY:n mukaan hakemuksessa oli lintudirektiivin vastaisesti haettu lupaa merimetsokannan harventamiseen, eikä vahinkojen torjumiseen. Lisäksi hakemuksessa lueteltujen vahinkojen ei voitu osoittaa olleen yksiselitteisesti merimetsojen aiheuttamia.

Vaasan hallinto-oikeus hylkäsi valituksen, jonka jälkeen KPLY valitti päätöksestä edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen samoin perustein.

KHO:n tuoreen päätöksen mukaan lintudirektiivin 9. artiklassa tarkoitetun poikkeuksen soveltaminen olisi edellyttänyt eriteltyä ja täsmällistä selvitystä merimetsojen aiheuttamista vahingoista.

Alueella pesivien merimetsojen runsastumisesta huolimatta alueen kalavesille ei voitu katsoa aiheutuvan poikkeusluvan edellyttämää vakavaa vahinkoa. KHO:n mukaan ELY-keskuksen olisi pitänyt neuvotella asiasta riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa sekä tarvittaessa selvittää vahinkojen määrää kalasaalistietojen perusteella.
 

Suomeen merimetsot ovat levittäytyneet Keski-Euroopasta, jonka alkuperäiseen pesimälajistoon merimetso kuuluu. Tällä erää merimetso on pesinyt Suomessa vuodesta 1996, mutta lajin tiedetään pesineen meillä myös 1700-luvulla. Viime vuonna Suomessa pesi noin 18 500 paria merimetsoja ja valtaosa pesimäkannasta sijoittuu eteläiseen Suomeen.

 

LINKIT

– Korkeimman hallinto-oikeuden päätös

– BirdLife Suomen mediatiedote

 

 

Kutsu sääntömääräiseen kevätkokoukseen

Kutsu jäsenille!

Keski-Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksen sääntömääräinen KEVÄTKOKOUS pidetään torstaina 13.03.2014, klo 18.30 alkaen Kokkolan kaupungintalolla (Kauppatori 5), kokoushuone Mercatorissa. Esillä sääntömääräiset asiat: mm. toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2013 sekä tulevat tapahtumat.

Kokouksen päätteeksi nähdään Juhani Hannilan linturetkikuvia talvisesta Kaliforniasta ja Hannu Tikkanen kertoo MAALI-hankkeen tilanteesta.

Kokouksessa on kahvitarjoilu.

TERVETULOA!

 

 

Tammikisa päättynyt!

Perin merkillinen tammikuu on nyt takana ja samalla tammikisa on päättynyt. Alkupuolisko kuusta oli poikkeuksellisen leuto ja puolen kuun maissa elohopea putosi kunnolla jäädyttäen merenkin. Tiirasta on voinut seurata lajien löytymystä, mutta kuka on nähny mitäkin ja onko jotain havaintoja pimitetty vanhan kunnon tyyliin. Erillistä purkua rallile ei pidetä vaan lajilistat voi lähettää Johan Hasselille 7.2. mennessä. Tulokset julkaistaan yhdistyksen www-sivuilla lauantaina 8.2.

Tammikisa 2014 käynnissä

Kuvaaja: Jarno Rasmus / Roller.fiPerinteinen Tammikisa käynnistyi 1. tammikuuta 2014 ja kestää kuun loppuun asti. Kisa on henkilökohtainen ja tarkoituksena on havaita mahdollisimmian monta lintulajia KPLY:n toimialueella.

Alkukuun lauha säätila edesauttoi aina tammikuussa vaikeiden vesilintujen havaitsemiseen. Toisaalta lauha talvikeli ei houkutellut ruokintapaikoille juurikaan talvilintuja. Pihlajanmarjojen niukkuus näkyy tammikuussa marjalintujen vähyytenä, joten rastaiden, tilhien ja kuurnien hakeminen on haasteellisempaa. Kunnon pakkaskelit kuun puolessa välissä houkuttelee pikkulintuja ruokinnalle ja saattaapa joukossa olla harvinaisiakin yllätyksiä, joten nyt kannattaa pitää silmällä omaa, mutta myös naapurin ruokintapaikkaa.

Syksyn voimakas hiiripöllövaellus näkyy vielä tammikuussakin useiden paikalle jääneiden hiiripöllöjen toimesta. Myös Metlan mukaan myyräkannat ovat vahvistumassa, mikä lupaa tammikuussa alkavalle pöllökaudelle vaihteeksi hyvää. Pöllöretkille kannattaa suunnata erityisesti loppukuusta ja kelin on syytä olla tuuleton, jotta soidinhuhuilua aloittavia voi pöllöjä voi kuulla.

Tarkemmat tiedot rallin purkamisesta tiedotetaan yhdistyksen sivuilla. Nyt siis lämpimästi päälle, termokseen lämmintä juotavaa ja retkelle!

 

 

Pihabongaus 25.–26.1.2014

Kuvaaja: Tero Nordström Hauskaa, helppoa, hyödyllistä ja siihen kuluu vain tunti!

Pihabongaus-tapahtumassa tarkkaillaan tunnin ajan lintuja omalla pihalla tai muulla paikalla joko lauantaina 25.1. tai sunnuntaina 26.1. Pihabongaukseen voi osallistua kuka tahansa. Pihabongaus ei ole kilpailu, joten havaittujen lintujen määrä ei ole ratkaisevaa. Osallistumismaksua ei ole eikä ilmoittautumista tarvita. Viime vuonna Pihabongaukseen osallistui 19 000 ihmistä yli 12 400 pihalla.

 

Pihabongauksen päätarkoituksena on saada yleisö mukaan tarkkailemaan talvisia lintulaudan ja kotipihan lintuja sekä kiinnostumaan lähiluonnosta. Samalla kerätään arvokasta tietoa maamme talvisesta linnustosta.

 

 

Pihabongaukseen osallistuminen on helppoa:

  • Tunnista tunnin aikana havaitsemasi lintulajit.
  • Laske montako yksilöä kutakin lajia on enimmillään näkyvissä samaan aikaan (näin vältät laskemasta samoja yksilöitä moneen kertaan).
  • Ilmoita tunnistamasi lajit ja laskemasi maksimimäärät viimeistään 31.1. tälle sivulle tulevalla verkkolomakkeella tai postikortilla osoitteella BirdLife Suomi, Annankatu 29 A 16, 00100 Helsinki.
  •  

Pihabongauksen päätarkoituksena on saada yleisö mukaan tarkkailemaan talvisia lintulaudan ja kotipihan lintuja sekä kiinnostumaan lähiluonnosta. Samalla kerätään arvokasta tietoa maamme talvisesta linnustosta.

Malli Pihabongaukseen tulee Isosta-Britanniasta, missä sikäläinen BirdLife (RSPB) on yli 30 vuoden ajan järjestänyt ”Big Garden Birdwatch” -tapahtumaa, johon osallistuu nykyisin yli 500 000 ihmistä. Säännöllisyyden ja suuren osallistujamäärän ansiosta tapahtuman avulla on saatu myös hyödyllistä tietoa monien lintulajien kannanvaihteluista. Pihabongauksen suojelijana toimii tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio.

 

LINKIT

– BirdLife Suomen pihabongauksen www-sivut

– Viime vuoden (2013) tulokset

– Viime vuoden tulokset kunnittain (pdf)

– Talvilintujen tunnistusvinkkejä

Gårdsplanskrysset (på svenska)

 

 

Nea Pitkäkangas vuoden nuori lintuharrastaja

Nea retkellä Virossa yhdistysretkellä toukokuussa 2013.Kokkolalainen Nea Pitkäkangas valittiin vuoden nuoreksi lintuharrastajaksi 17. marraskuuta 2013. 16-vuotias Nea kiinnostui linnuista jo pikku tyttönä seuraamalla lintuja papan talviruokintapaikalla. Papan opastuksella lintulajit alkoivat tulla tutuiksi. Myöhemmin kiinnostui kasvoi ja lintukirjoja ja lintukuvia tutkimalla tietoa karttui siinä määrin, että lintujen seuraamisesta tuli harrastus.

Harrastus lähti lentoon, kun nuori harrastaja liittyi Keski-Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksen lintukerho Vikloon, jossa hyvät retkikohteet ja lintuyhdistys tulivat tutuiksi. Nykyään innokas retkeilijä osallistuu myös KPLY:n muuhun toimintaan, kuten pönttötalkoisiin, yleisötapahtumiin ja kokouksiin.

Nean määritystaidot ovat jo niin hyvät, että hän pääsi tänä vuonna kesätöihin Kokkolan kaupungille tekemään muun muassa lintulaskentoja kaupungin alueella oleville linnustonsuojelualueille.

Lintuharrastuksen ”suolana” Nea pitää erilaisia lintukisoja, ja erityisen hieno elämys oli KPLY:n linturetki Viroon.

BirdLife Suomi on vuodesta 2000 lähtien valinnut vuoden nuoren lintuharrastajan. Palkinnolla halutaan kannustaa nuoria aktiiviseen lintuharrastus- ja järjestötoimintaan. Tämän vuoden palkinto julkistettiin BirdLife Suomen edustajiston kokouksessa tänään sunnuntaina.

 

Katso Nean haastattelu MTV:n kymmenen uutisiin!

 

 

Johan Hassel valittiin BirdLife Suomen hallituksen puheenjohtajaksi

Keski-Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja Johan Hassel valittiin 17. marraskuuta BirdLife Suomen edustajiston kokouksessa BirdLife Suomen hallituksen puheenjohtajaksi. Puheenjohtajakausi on kaksivuotinen (2014-2015).

Kokkolalainen Hassel on toiminut KPLY:n puheenjohtajana vuodesta 2007. 46-vuotias Hassel on valtiotieteen kandidaatti ja lintuharrastaja, joka on työskennellyt johtavana viranhaltijana Pietarsaaren kaupungin palveluksessa.

Hän on harrastanut lintuja vuodesta 1980. Hassel on toiminut aktiivisesti Keski-Pohjanmaan lintutieteellisessä yhdistyksessä 1990-luvulta lähtien. BirdLife Suomen hallituksen jäsenenä Hassel on ollut vuodesta 2008.

KPLY toivottaa Johanille onnea ja menestystä vaativassa tehtävässään!