Tankarissa on rengastettu yhtäjaksoisesti vuodesta 1972. Alkuvuosina käytösä oli lintuverkkoja, kahlaajakatiskoita, silmukkapyydyksiä (Ball chatri), haukkahäkki (malli Helgoland) sekä lokeille iso, harvasilmäinen loukkupyydys, jota tosin paikalliset kutterinkuljettajat leikkelivät tämän tästä. Muutamia kertoja on käytössä ollut myös pesäpyydyksiä sekä majakassa käytössä ollut musta haavi.
Toiminnan alkuaikoina oli saarella vielä lietteitä, joista saatiin muutamia kahlaajia. Vielä 1990-luvulle asti pääsivät rengastajat majakkaan seuraamaan yömuuttoa, jolloin saatiin myös rengastettua lintuja. Majakasta onkin aikojen satossa saatu yli 1000 rengastusta.
Pesäpoikasia on merkitty pesistä (pikkulinnut) ja maastosta tai pesäpaikoilta (lokit, tiirat, merikihu ja kahlaajat).
2000-luvulla on rengastuksen käytössä ollut lähinnä vakio-, lisä- ja petoverkkoja. Vakioverkkojen määrä on vaihdellut 12-15 kappaleen välillä sää- ja miehitysolosuhteista riippuen.
Vuonna 2013 selkälokki (Larus fuscus) oli BirdLife Suomen Vuoden lintu. Selkälokkien parimäärät laskettiin kaikissa alueyhdistyksissä. Edellisen kerran selkälokki oli vuoden laji 10 vuotta aikaisemmin, vuonna 2003. Kannanarviolla saatiin tietoa selkälokkikannan muutoksesta viimeisen 10 vuoden aikana. Laskennat KPLYn alueella saatiin toteutettua melko kattavasti. Vain Pietarsaaren-Uudenkaarlepyyn alueella jouduttiin turvautumaan osittain vuosien 2012 tai 2011 laskentatietoihin.
KPLY:n tammikuun pinnakisa päättyi! Tässä leikkimielisessä kilpailussa pyrittiin havaitsemaan tammikuun aikana mahdollisimman monta lintulajia KPLY:n alueella. Marjalintuja on ainakin ollut runsaasti ja harvinaisia talvilajeja kuten punarintoja ja mustapääkerttuja on havaittu useita. Syksyisen nakkelivaelluksen jäljiltä on myös paljon pähkinänakkeleita jäänyt talvehtimaan alueelle.