Tankarin 20-valokeilainen majakka, jonka teho on 1,5 milj. candelaa, näkyy hyvissä olosuhteissa Kalajoelle noin 60 kilometrin päähän. Valo houkuttelee pimeinä ja etenkin sateisina tai sumuisina öinä muuttolintuja magneetin tavoin puoleensa. Asemarutiineihin kuuluukin syksyllä yömuuton seuranta. Parhaina massa-muuttoöinä on majakassa laskettu taivaalta liki 40 000 muuttolintua tai niiden ääniä. Parhaita muuttosäitä ovat vähätuuliset tai tuulettomat, lämpimät ja sumuiset, tihkusateiset tai räntäsateiset säät, jotka houkuttelevat lintuja parhaiten valojen piiriin. Vuodet eivät ole veljeksiä, sillä yömuuttajamäärät vaihtelevat erittäin suuresti eri vuosina riippuen kulloinkin vallitsevista sääoloista: parhaana syksynä (1984) oli muuttajia 106 000 ja heikoimpana syksynä (1994) alle 50 muuttajaa !! Runsaimmat yömuuttomäärät havaitaan tavallisesti noin 15.9.-15.10. välisenä aikana.
Yömuutto huipentuu yleensä hieman ennen puoltayötä, jolloin nimenomaan rastaat muuttavat vilkkaasti. Toinen, pienempi huippu sattuu aamutunneille noin 4-5 aikoihin (kuva 2). Runsaimpia muuttajia yöllä ovat punakylkirastaat, räkätit ja laulurastaat. Muista lajeista tavataan yleisenä mm. hippiäisiä (kuva 3), urpiaisia, pulmusia ja punarintoja. Määrittämättömiä pikkulintuja muuttaa yöllä paljon ja määrittämisvaikeudet aiheutuvat lajien ääntelemättömyydestä. Kokemuksen perusteella huomattava osa näistä hiljaisista varpuslinnuista on hyönteissyöjiä. Myös kahlaajia ja vesilintuja muuttaa ajoittain runsaasti. Eräitä erikoisuuksia ovat mm. seuraavat eri öinä tehdyt yömuuttohavainnot (valtaosa kuultu, mutta osa myös nähty):
tylli 7.9.1980 |
482 |
|
|
taivaanvuohi 25.9.1984 |
306 |
|
|
tundrakurmitsa 1.9.1978 |
92 |
|
|
suosirri 25.9. 1984 |
400 |
|
|
kiuru 30.9. 1984 |
152 |
|
|
punarinta 30.9. 1984 |
149 |
|
|
hippiäinen 5.10.2008 |
8233 |
|
|
mustarastas 11.10. 1979 |
73 |
|
|
punakylkirastas 2.10.1984 |
27 107 |
|
|
kottarainen 7.10.1978 |
297 |
|
|
pulmunen 20.10. 1976 |
1182 |
Pilvisellä kelillä, jolloin näkyvyyttä on yli 10 km, muuttavat linnut melko suoraan majakan ohitettuaan saaren yli. Sumulla tai sateella saattaa osa muuttajista jäädä hetkeksi pyörimään majakan ympäri, jolloin 20 keilan valoissa on parvia ja yksittäisiä lintuja helppo seurata sekä kiikareilla että paljain silmin. Saarella on käytetty myös valonvahvistuslaitteita yömuuton seurantaan. Laitteilla on selvitelty lähinnä lintujen lentosuuntia ja käyttäytymistä valoissa.
Majakkaan ja sen laseihin törmää lintuja ainakin vilkkaimpina muuttoöinä. Majakan juurelta kuolleena löydettyjä uhreja on kirjattu koko aseman toiminnan ajan. Kuolleita lintulajeja on kertynyt majakalta yli 40 kokonaismäärän noustessa hieman yli 1 000 uhrin. Yli puolet uhreista on ollut punakylkirastaita, hippiäisiä on löytynyt 12 %. Erikoisimpia majakan juurelta kuolleena löydettyjä siivekkäitä ovat olleet allihaahka, luhtakana, ja viirusirkkalintu. Aivan viime vuosina Tankarissa lisääntynyt kärppäkanta on vähentänyt löytyvien kuolonuhrien määrää ehtimällä ennen lintuharrastajia popsimaan herkkupalat suihinsa tai viemään ne varastoihinsa.