7. Marrasralli kisattiin kauniissa pakkassäässä. Edellispäivien pakkaset olivat jäädyttäneet kaikki lahdet ja lampareet. Rahjan vesialueet olivat jäässä. Särkkien päältä näkyi hyinen tammikuinen näkymä. Avovesialueita oli siis vähän ja vesilinnut olivat näin ollen kortilla. Aamuinen merisavu heikensi vielä näkyvyyttä ja päivällä rallaajia kiusasi lisäski merellä ollut väreily. Aamulla pakkanen paukutteli -12 astetta. Myöhemmin päivällä pakkanen hieman laantui, mutta koko päivän kuitenkin pysyttiin nollan alapuolella. Aamulla oli täysin tyyntä ja iltapäivällä viresi hienoinen kaakonpuoleinen tuuli. Keli oli muuten aurinkoinen ja mainio. Taivas oli lähes koko päivän pilvetön. Maassa oli noin 15 cm lunta.

Lintuja oli kuitenkin ilahduttavasti ruokinnoilla ja pihlajoissa marjasatoa syömässä. Keskustan alueella pyöri räkättirastas- ja tilhiparvia. Viisi joukkuetta havaitsi vaelluksen aloittaneita taviokuurnia. Kuurnamäärät eivät olleet vielä kovin suuria. Pikkurastaat olivat vähissä. Keijukaiset saivat määritetyä sekä laulu- että punakylkirastaan samasta rastaparvesta. Merikotka on vakinaistanut yleisimmän päiväpetolinnun tittelin ja rallin havainnot ilmeisesti koskivat ainakin kolmea eri yksilöä. Vasankariin kannatti tällä kertaa panostaa, sillä pikkurastaiden lisäksi sieltä rallijoukkueet napsivat muitakin ässiä: uikkulaji, tukkakoskelo. Vasannevalta nähtiin metso (2 koirasta) ja pikkukäpylintu. Sepelkyyhky oli majoittunut Tyngän myllylle ja vain Keijukaiset havaitsivat linnun. Vanha tuttu ”kaattis-huuhkaja” huhuili aamunvaljetessa vain Untuvikoille kaatopaikan kupeessa. Letonnokalta Untuvikot näkivät rallin ainoan riekon. Neljän Gauniin Gimman Kopla harmitteli vielä purussakin liian aikaisin nähtyä (7 minuuttia) riekkoa Vasannevalla. Rasjan Kalsat Karjut havaitsivat ainoana jenginä Rahjan joka vuotiset kyhmyjoutsenet. Tällä kertaa Puojinniemen ollessa jäässä kyhmäriperhe oli makaillut jäällä Koninkarvon sataman läheisyydessä. Ppikkulintujen hakeminen kannatti tulosten perusteella keskittää Plassiin ja Holmaan, joissa havaittiin tikli, järripeippo ja pähkinänakkeli. Nakkeleita on vaelluksen päätteeksi jäänyt myös Kalajoelle. Holman nakkelin lisäksi joukkueet havaitsivat ainakin kaksi muuta yksilöä (Golf-kentän männikkö ja Letto). Mustapääkerttuja havaittiin kolmen joukkueen voimin, joista Untuvikot havaitsivat kolme eri koirasta, joten mustapääkertun määrä oli kenties lähempänä viittä.

Ralliin osallistui kaikkiaan kuusi joukkuetta (19 henkilöä). Mukana oli kaksi ensikertalaista joukkuetta, jotka taistelivat hienosti, mutta eivät onnistuneet kuitenkaan kampeamaan itseään kärkisijoille. Pohjois-Pohjanmaalla viime vuosina voitosta voittoon kulkenut Keijukaiset havaitsivat 51 lajia ja pokkasivat kiertopalkinnon itselleen. Joukkueessa kisasi Tuomo Jaakkonen, jolla on tänä vuonna hurja viiden rallin voittoputki Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan ralleissa. Viime vuosina meriretkeilyn vähemmälle jättänyt Kallan karttajat oli nuorentunut omasta mielestään ”Untuvikoiksi”, mutta uudesta nuorentuneesta ”lookista” ja nimestä huolimatta voitto antaa vieläkin odottaa. Tällä kertaa sijoitukseksi tuli toinen lajimäärällä 48.

Kolmanneksi tänä vuonna kipusi Rasjan Kalsat Karjut, joka muodostui KPLY:n tähtisikermästä, joka sai vielä terästystä Oulusta. Todellisiin ralleihin kuuluu myös tekniset ongelmat. Tällä kertaa Karjut saivat osakseen kytkinrikon, jonka seurauksena he joutuivat ottamaan vara-auton käyttöön. Ongelmista huolimatta joukkue taisteli hienosti itsensä mitaleille. Neljänneksi sijoittui Neljän Gauniin Gimman Gopla, joka nimestä huolimatta pursusi miehistä testosteronia. Joukkueelle kertyi lajeja 44. Vaikka teknisiä ongelmia ei ollutkaan, niin joukkeella oli silti vaikeaa. Viideksi tuli rallin toinen ensikertalaisjoukkue, Pohjantähti Keski-Pohjanmaalta. Lisämaustetta Pohjantähteen toi savolainen vahvistus. Pohjantähti ei kuitenkaan päässyt ensimmäisessä rallissaan vielä haastamaan Marrasrallin veteraaneja, mutta joukkue oli tyytyväinen omaan tulokseensa. Toinen ensikertalaisjoukkue Kyyhkylän tiirat Haapajärveltä joutuivat taipumaan Pohjantähdelle lajilla. Ensimmäistä ralliaan rallanneelle joukkueelle on nostettava hattua hienosta kisasta ja pääsipä joukkue vielä herkuttelemaan kahdella ässälläkin (uikkulaji ja tikli). Näille kahdelle ensikertalaisjoukkueelle voidaan povata lähitulevaisuudessa varmasti kärkisijoituksia, kunhan kokemusta rallista tulee lisää.

Rallin yhteislajimäärä oli 66, joka sivusi rallin lajimäärällisesti heikointa vuotta (2003). Ainoastaan yksi uusi rallilaji havaittiin ja se oli Keijukaisten havaitsema sepelkyyhky. Nyt rallissa on havaittu kaikkiaan 109 lajia kautta aikojen.

TULOKSET

Kalajoella rallattiin kahdeksannen kerran. Ennustettua räntäsaderintamaa ei koskaan Kalajoelle tullut ja ralli päästiin rallaamaan varsin kauniissa syksyisessä säässä. Heikko kaakkoistuuli puhalteli lähes koko päivän, mutta ei vaikeuttanut missään vaiheessa havainnointia.

Jonkinlaista joutsenmuuttoa oli havaittavissa, mutta muuten meno merellä oli vähäistä. Vesilinnutkin tuntuivat vaihtelevan paikkoja, mutta aikaisempien vuosien tapaan lähes kaikki perusvesiäiset löytyivät. Siiponjoen Sissien staijaus tuotti mereltä kuikkalintulajin ja joukkue 4 x 32 kaivoivat tavin esille Plassista. Molemmat havainnot olivat ässiä. Peruslajit löytyivät jälleen kerran hyvin. Ainoastaan kuusitiainen tuotti suurimmat vaikeudet. Kaupunkilajeista turkinpulu, pulu ja fasaani löytyivät myös lähes kaikilta. Uudeksi retkikohteeksi näytti muodostuneen Kalajoen pohjoisosassa sijaitseva Tupalippi, josta kertyi useita hyviä havaintoja. Siiponjoen Sissit havaitsivat rallin ainoat pyrstötiaiset ja isolepinkäisen siellä. Kujeilevat Ornit kuulivat rallin ainoan vihervarpusen Tupalipin tiellä. Tupalipin ruovikossa piileskeli myös rallille uusi laji, viiksitimali (a5), jotka havaittiin kolmen joukkueen toimesta. Lisäksi joukkue Kolme lajia näkivät mahdollisesti samaisen timaliparven Ämmässä. Tyhjää nyhjästä joukkue komppasi punarinnan myös Tupalipin alueelta.

Rallille toinen uusi laji havaittiin mm. Keihäslahdelta. Kyseessä oli jo useamman päivän alueella pyörinyt nuori isolokki, jonka havaitsi kolme joukkuetta. Rytimäki Stringers luotti aikaisempien vuosien tapaan eteläosan koluamiseen. Se tuotti yhden ässän: nuori selkälokki viihtyi hetken aikaa Rahjan tuulimyllyjen edustalla. Ripitetyt havaitsivat ässäksi jääneen muuttavan lapinsirkun Rahjassa. Calcarius oli kolmas uusi laji rallille tänä vuonna. Joukkue Kolme lajia havaitsi kaksi pajusirkkua rallin aikana. Ripitettyjen aamun etapit tuottivat ”yksisuuntaisilla” Vasannevan metsäautoteillä rallin ainoan metson. Marjalintuja havaittiin varsin vähän: taviokuurnia vain muuttavina sekä pieniä määriä paikallisia tilhiä ja rastaita.

Kalajoen 8. Marrasralli muistetaan kuitenkin tikoista. Käpytikka ja palokärki löytyivät lähes jokaisen joukkueen lajilistasta. Kaksi joukkuetta havaitsi pikkutikan. Toinen pikkutikoista viihtyi Tupalipin alueella. Entinen Karvas Kosto, nykyinen Team Tuska vanhaan tuttuun tapaansa meni ja havaitsi rallin ainoan harmaapäätikan, joka lenteli Vihasniemessä. Kyseinen joukkue havaitsi vuonna 2003 rallihistorian ensimmäisen harmaapäätikan kiipeilemästä teollisuushallin peltiseinällä. Rytimäki Stringer kepitti rallin ainoan pohjatikan Vasankarissa suoraan liikkuvasta autosta. Joukkue 4 x 32 havaitsi rallihistorian 113. lajin Leton lintutornin parkkipaikalla. Laji oli valkoselkätikka! Kyseinen koiraslintu on viihtynyt jo pitemmän aikaa Leton alueella.

Ralliin otti osaa yhteensä yhdeksän joukkuetta (27 henkilö). Kaksi joukkuetta oli ylitse muiden. Raahelainen Siiponjoen Sissit ja keskipohjalainen Kolme lajia havaitsivat molemmat 58 lajia. Voiton ratkaisi viimeisen lajin kellonaika. Kolme lajia kuittasi voiton 9 minuutin erolla. Voitto jäi siis tällä kertaa Keski-Pohjanmaalle.

Viisi joukkuetta taisteli pronssista. Lopulta kaikki viisi joukkuetta mahtuivat tuloksissa viiden lajin sisään. Pronssin vei viime vuoden hopeajoukkue, Tyhjää nyhjästä (ent. Untuvikot), lajimäärällä 50. Joukkue on viime vuosina ollut lähes poikkeuksetta kärkikolmikossa, mutta voitto antaa vielä odottaa. Tuskaisesti mitallisijojen ulkopuolelle jäivät Team Tuska Kokkolasta (4.) ja Ripitetyt (5.) 49 lajilla. Kuudelle sijalle nousi joukkue 4 x 32. Joukkueen jäsenien ilmeistä päätellen ralli oli pelkkää juhlaa. Samaa ei voinut sanoa Kokkolan ghetosta tulevalta Rytimäki Stringersistä, jonka heikot hetket ajoittuvat jo aamuhetkiin. Oliko kyseessä sitten viime tinkaan jätetty hiilihydraattitankkaus vai mikä, mutta ralli ei kulkenut ja sijoitus seitsemäs. Stringersin ja 4 x 32:n lajimäärä sama, 47. Ei ole helppoa, jos on vaikeaa. Tämän totesi vieraalla maalla rallannut, oululaisjoukkue Koti-ikävä, jonka lajimääräksi jäi 46 ja sijoitus kahdeksas. Ehkä parikymmentä kilometriä pohjoisempana meno olisi ollut parempaa… Kalakukkojen kaupungista, Kuopiosta saapuivat Kujeilevat ornit, jotka saivat vahvistuksia vielä Haapajärveltä. Paikat alkavat tulla hiljalleen tutuiksi ja lajimäärä on kasvussa. Tänä vuonna 41 lajia ja sijoitus yhdeksäs. Paljonko ensi vuonna?

Rallin yhteislajimäärä oli 76, joka on keskiarvoa parempi lajimäärä. Uusia lajeja rallille havaittiin peräti neljä kappaletta: viiksitimali, isolokki, valkoselkätikka ja lapinsirkku. Rallissa on nyt havaittu kaikkiaan 113 lajia kautta aikojen.

TULOKSET

Kalajoen syysralli tunnettiin vuosina 2000-2007 nimellä Kalajoen Marrasralli. Ajatus rallista kävi pienen ryhmän mielissä vuonna 1999, jolloin marraskuinen retki kohdistui Kalajoen rannoille. Marraskuussa järjestettävistä ralleista ei ollut tietoa ja saattaakin olla tämä Kalajoen marrasralli oli ainut marraskuussa rallattava kisa koko Suomen maankamaralla.

Miksikö marraskuu? Tähän kysymykseen oli monia vastauksia. Ensinnäkin yhdistyksellämme on kaksi muuta rallia, joista toinen sijoittuu toukokuun lopulle ja toinen tammikuulle. Marrasrallia siis voidaan pitää jonkinlaisena aikaisemmin puuttuneena syysrallina. Lisäksi marraskuu oli tunnetusti hyvin vähän retkeilty kuukausi, koska suurin osa muuttolinnuista on jo kaikonnut maisemista. Tämä tuo jonkinlaista positiivista tietämättömyyttä koko ralliin: ”Mitä siellä voi yksinkertaisesti nähdä?” Olosuhteet ovat myös marraskuussa hyvin vaihtelevia, joka myös tuo oman säväyksen ralliin ja yleisesti ottaen marraskuun alussa meri on vielä täysin sulana. Myös loppusyksyn kovat myrskyt voivat heittää jos jonkinlaista kivaa Pohjanlahdelle. Osa rallaajista tietenkin odottaa näkevänsä jotain ”kovaa” rallissa ja näin on myös käynyt. Yksi syy oli rallin ajankohdalle pohjoisen ja eteläisten naapuriyhdistyksiemme rallit, jotka sijoittuvat syys- lokakuulle ja osa yhdistyksemme aktiiveista käyvät myös nämä turneet läpi. Seuraava kysymys lie: ” Miksi juuri Kalajoki? ” Tähänhän on helppo vastata, että miksi valita huonompi paikka, kun voi valita parhaimman!

Kalajoen Marrasrallista tuli jo ensimmäisestä vuodesta lähtien hyvin suosittu ja se keräsi osallistujia Keski-Pohjanmaan lisäksi pääasiassa Oulun seudulta, mutta on mukaan mahtunut joukkueita Porista, Suomenselältä ja Pohjois-Savosta. Rallin ennätys on vuodelta 2002, jolloin voittajajoukkue havaitsi rallissa peräti 62 lajia. Samalta vuodelta on myös korkein kokonaislajimäärä – 80 lajia. Yhteensä Marrasrallissa havaittiin lähes 120 lintulajia.

Vuodesta 2008 Kalajoen syysralli yhdistettiin Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksen Hailuodon ja Raahenseudun rallien kanssa. Kyseiset ralli kiertävät ajankohdallisesti kolmen vuoden ajan. Vuoden 2008 Kalajoen syysralli rallattiin näin ollen syyskuussa ja vuoden 2009 kisa käydään lokakuussa. Kolmen erillisen syysrallin lisäksi on kokonaiskisa – Botnia Cup, joka käytiin ensimmäisen kerran syksyllä 2008.