Linkit

LINTUTIETEELLISET YHDISTYKSET

 

  BirdLife International
  BirdLife Suomi
Bongariliitto
Etelä-Karjalan Lintutieteellinen yhdistys
Etelä-Savon Lintuharrastajat Oriolus
Helsinginseudun Lintutieteellinen yhdistys Tringa
   
   
   
   
   
   
   
   
   
   
   
   
   
   
   
   
   
   
   
   
   
   
   
   

 

Birdlife Suomen jäsenyhdistykset

 

Keskipohjalaisia lintuharrastussivuja

 

 

nbsp;

/li

/li

Eret

Lähdimme KPLY:n kesäralliin perinteisellä kokoonpanolla ak + Petri Pelttari vahvistettuja Jürgen Lehmanilla. Vaikka rallikunta olikin
tiedossa hyvissä ajoin pitäydyimme tiira-pohjustuksessa. Tosin starttipaikalle tullessamme kävimme tsekkaamassa matkan varrella olleen
järven nimeltä Vinnurva. Arviolta rallissa vaikeita lajeja löytyi roppakaupalla; mehiläishaukka, järripeippo, sirittäjä, käpytikka,
kapustarinta ja pikkukuovi (osoittautui jälkeenpäin pullalajiksi…). Lisäksi pyörähdimme ammattikoulun pihalla, josta oli ilmoitettu
turkinkyyhky. Turkkari tosin istui tolpassa puolikilometriä ennen ammattikoulun risteystä.

Joukkueemme ositus oli seuraavanlainen: Kuskina toimi perinteisesti Petri. Allekirjoittanut hoiti etupenkiltä käsin lajien kirjaamisen
raksilistalle ja atlas-lomakkeille. Lisäksi suunnistus tehtävät olivat osittain allekirjoittaneen kontolla, vaikkakin pääsunnistuksesta vastasi
Petrin navigaattori 😉 Jürgen taasen hoiti lajien vauhdista plokkaamisen takapenkiltä käsin… Rallin tavoitteeksi asetimme 105 lajia, jolla on
oltu kärkikahinoissa viimevuosina. Toni ja Jürgenin innoittamina kirjasin ylös lajimäärän kehityksen tunnettain, josta jäljempänä lisää.

Päätimme hyvästä pohjustuksesta huolimatta aloittaa rallin Erkkisjärveltä ja käydä Vinnurvassa, mikäli ko lajeja tarvitaan. Aloitus sujuikin varsin
mainiosti. Lajilistaa ruksattiin parinkymmenen minuutin aikana mm. lapasorsa, jouhisorsa, tukkasotka, silkkiuikku, tuulihaukka,
niittykirvinen jne. Erkkisjärven jälkeen pyörähdimme pikaisesti läheisellä lehtoperkkiön soramontulla ”hakemassa” pikkutyllin. Soramontun jälkeen oli
suunnitelmissa suunnata Haapajärven Hirsinevalla. Matkan pikapysähdyksiltä hoitui mm pikkukuovi, mustarastas ja varsin hankaliksi osoittautuneet
hömötiainen ja kulorastas. Ensimmäinen tuntikin ehti kulua ennen suon saavuttamista ja lajimäärä näytti tässävaiheessa lukua 43!

Hirsinevalta hoitui perus kahlaajien lisäksi teeri 2k ja ampuhaukkanaaras. Suokeikka kesti sen verta pitkään, että toinenkin tunti oli jo
vierähtänyt lajimäärän ollessa 58. Tässävaiheessä tuli puhetta että aiempina vuosina lajimäärä on ollu 80 pinnassa puolenyön tietämille, joten
otimme tämän tavoitteeksi.

Seuraavaksi päätimme suunnistaa Haapajärven koillispuolen järville eli ohjelmassa oli Kuusaanjärvi, Nuijunjärvi, Settijärvi ja lähinnä suoksi
osoittautunut Aholanjärvi. Kuusaanjärveltä listaan lisättiin ”arvolajeista” kapustarinta, kivitasku ja ässäksi asti kiirinyt
tukkakoskelo pari! Kuusaanjärverven ja klo 21.00 jälkeen kasassa oli 66 lajia. Nuijunjärvellä alkoi tuntua että tämähän menee putkeen! Lajilistan
jatkoksi tulvi lajeja; nuolihaukka, pikkuvarpunen, käenpiika, härkälintu ja peltosirkku vain parhaita mainitakseni. Lajilista näytti jo lukua 75
klo 22.00!

Settijärveltä saatiin naulattua lapintiira ja ensimmäiset riemunkiljahdukset aikaan saanut vesipääsky! Ko lintu löytyi lennosta ja laskeutui järvelle
uimaan. Lintu näkyi vielä uidessä, mutta olisi tuskin löytynyt ko paikan ohi putkella selatessa, sillä aallokkoa oli vielä illalla vallinneen
tuulen ansiosta. Hyvää munkkia siis! Settijärveltä siirryttiin Aholanjärvelle, josta hoitui ylimuuttanut mustaviklo(ässä!), sekä
pajusirkku. Seuraavaksi päätettiin siirtyä vielä Hituran kaivoksille ennen yölaulaja kierrosten aloittamista. Matkalla sinne tuntu taas vaihtui klo
23.00 ja lajimäärä näytti 79.

Hiturasta löytyi hieman purussa porua aiheuttaneet 2 lapinsirriä, sillä muut olivat nähneet 19 tienoilla 2 pikkusirriä. Näkemämme linnut olivat
kuitenkin selviä lapinsirrejä täysin harmaine selkineen jne 😉 Noh kahlaajien vaihtuvuus hiturassa osoittautui suureksi, sillä me näimme
paikalla lisäksi 2 mustavikloa joita muilla ei ollut. Lisäksi muilla joukkuiella oli havaintoja tyllistä, sekä meriharakasta, jotka taasen
meiltä jäi näkemättä vaikkakin altaat ovat pienet ja todella helposti hallittavissa. Hiturasta hoitui lisäksi lajiksi soidinta metsän päällä
lentänyt lehtokurppa. Hituran jälkeen suuntasimme pelloille yölaulajia/huutajia kuuntelemaan. Pirisjärven kaakkoispuoleiselta
peltoaukealta kuului ruisrääkkä ja peltopyy. Lähes keskustaan kupeessa Pirttimäentiellä Kotilan pihasta listan jatkoksi itsensä lauleskeli
ensimmäinen viitakerttunen. Päivä vaihtui lajimäärän näyttäessä 86, ensimmäinen tavoite oli ylitetty rankasti, joten tavoite 100 lajia klo 6
asetettiin!

Seuraavaksi siiryimme Vähäjärvelle hoitamaan satakieltä. Lintu lauleskelikin ahkerasta. Paikalla kuului myös viitakerttunen. Täällä
törmäsimme myös Pudaksen Sepon porukkaan, jotka rämpivät pois lepikosta ja kertoivat satakielten määräksi 3 ja viitakerttusten 2. Itse totesimme
myöhemmin aamulla 2 ja 2… Matka jatkui kohden Nivalan luoteis puolen peltoja viiriäisen ja pensassirkkalinnun toivossa. Vain yksi ruisrääkkä
kuultiin. Peltojen kautta siirryttiin Ypyän suuntaan, saaliina pari dumaria tunnin molemmin puolin. Klo 01.00 lajimäärä siis 87.

Ypyän takemetsisä lajiksi 88 itsensä lauloi perinteisesti aikaisin yöllä aloittava hippiäinen. Ypyältä ajettiin Haikarankylän ja Nivalan keskustan
kautta kohti Haapajärveä. Haikarankylällä vielä puuttuvaa sinitiaista huudeltiin etupenkiltä 80km vauhdista, mutta ko svi hi hii osoittautuikin
vain dumariksi:( Klo 02.00-03.00 lajimäärää kasvatti pensaskerttu jossain Haa-Niv välin pelloilla. Kontiopuhdosta saatin vihdoin lajiksi
sinitiainen, joita päivälllä tosin havaittiin sitten lisää. Kontiopuhdon sillalta yllätti myös huutava fasaani, joka osoittautuikin sitten
myöhemmin tolkuttoman yleiseksi Haapajärvllä. Isosaaren suojelualue katsottiin parhaaksi HOT SPOTIKSI metsälintujen suhteen. Melko hyvin lajit saatiinkin kasaan; rautiainen, peukaloinen 2, kuusitiainen 2 ja töyhtötianen. Lajilistä näytti kellon lyödessä 04.00 lukua 94!

Paljon metsälajeja kuitenkin vielä puuttui, joten päätimme ajella kuunnellen metsautotietä välillä Tiitonranta-Tukkolanranta. Tämä osoittautuikin erinomaiseksi vaihtoehdoksi, sillä väliltä kuultiin tiltaltti 2, pyy,
puukiipijä (Ä) ja palokärki. Lisäksi jo tarpeettomista lajeissa havaittiin töyhtötiainen ja peukaloinen. Seuraavaksi suunnattiin Haapajärven
keskustaan, jossa 100 lajia katkesi klo 4.58 kolmen pulun voimin. Tuuletukset oli paikallaan! Myöhemmin tosin selvisi että sata katkesi
todellisuudessa laskuvirheen takia vasta joitakin minuutteja 5 jälkeen hautuumaalla havaitulla urpiaisella!

Haapajärven kierroksen jälkeen päätimme lähteä ajamaan takaisin kohti Nivalaa, sillä olihan meillä sietä pohjustettuna puutelistan turkinkyyhky,
käpytikka, sirittäjä, järripeippo ja mehiläishaukka! Ammattikoulun pihaan kuuluikin kyyhky, mutta ääni ei täsmännyt turkkariin, joten jouduimme
tarkistaa lähimännyistä sepelkyyhkyn… Päätimme siirtyä paikkaan, jossa näimme aiemmin edellisenä päivänä turkkarin. Hiljaista oli, mutta
taidokkaat matkimiset saivat kohdelajin huhuilemaan läheisestä kuusesta! Päätimme yrittää Vähäjärven hyvännäköisestä pusikosta mustapääkerttua,
mutta joiduimme vain toteamaan viitakerttuset 2 ja satakielet 2. Lajimäärä tunnin vaihtuessa klo 06.00 101! Edellä aikataulua siis oltiin…

Tämän jälkeen pikapikaa Vinnurvaan pohjustetuille lajeille! Tunnin kuuntelu ja kiertely tuotti vain sirittäjän. 3/4 pohjustetuista petti, KELE!
Lajimäärä kellon kilkattaessa 07.00 102.

Seuraavaksi päätimme yrittää vielä Hituraa sekä petojen, että kahlaajien toivossa. Altailla olikin porukka vaihtunu ja kaksi suokukkoa kuitattiin
lajiksi. Lisäksi 2 uutta mustavikloa laskeutui altaille muutolta. Muita kahlaajia ei näkynyt. Myös pedot päättivät olla vielä kaartelematta.

Sitten suunta otettiin takaisin Haapajärvelle meriharakan toivossa.Allekirjoittanut muisti ajaneensa 2 kertaa haapajärven läpi nähden
molemmilla kerroilla meriharakan. Lisäksi oli olemassa tarkka tiiranuotti huhtikuulta, joka sitten osoittautuikin pitäväksi! Meriharakka lajiksi klo
8.23 Haapajärven Saaresta. Seuraavaksi navigaattoriin näpytettiin Hautaperän tekojärvi, tavoitelajeina tietenkin puuttuvat isokoskelo,
kuikka ja sääksi. Heti saavuttuamme ohittikin isokossu naaras meidät klo 8.35.Samantein perään paineli kalasääski ylitsemme ison kalan kanssa klo 8.36!
Lisäksi paikalla jynkytti käenpiika ja nuolihaukka nähtiin. Lajimäärä kellon kilkattessa ysiä hurjat 106 ja aikaa vaikka millä mitalla…

Päätimme suunnata petostaijiin Haapajärven E osiin sopivalle kukkulalle. Matkalla pysähdyttiin Kuonaanjärvelle josta löytyi naaras ruskosuohaukka
klo 9.16. Lisäksi paikkailtiin pohjustettu, mutta nuijattu järripeippo laulamasta parkkiksen vierestä klo 9.18. Järvellä näyttäytyi lisäksi
nuolihaukka ja kalasääski. Hyväksi katsomamme kukkula ei aikonutkaan nousta puiden latvojen yli, kuten ei myöskään seuraava kartassa
kivalta näyttänyt! Pitkin haapajärven huonokuntoisia metsäteitä harhaillessa käpytikka sentään hoitui lajiksi jopa useiden yksilöiden voimin!
Kello kilkatti kymmenen, lajimäärä 109, eikä staijipaikkaa löytynyt!

Metsäteihin suivaantuneena päätimme ajella Settijärven padolle petostaijiin, jossa sektoria ainakin piisaisi… Heti järvelle
saavuttuamme outo ääni kuului yltä. Vaikkakin olin jo aika väsynyt, valpastuin sen verran että katsoin ylöspäin nähden kahlaajan. Petri oli jo
valmiiksi putken kanssa padolla, joten nuotitin linnun hänelle. Poispäin lentävä kahlaaja oli ilmeisesti riittävän mielenkiintoisen näköinen, että
Petri jaksoi seurata lintua riittävän pitkään, jotta se alkoi rundata järvellä paljastaen mustat kainalonsa!!! TUNDRAKURMITSA!
Naula arkkuun, totesin… Lintu kierteli järvellä muutaman minuutin, jonka jälkeen laskeutui järven NW puolelle.

Allekirjoittaneen selkä oli tässä vaiheessa jo sen verran kuollut ettei staiji kiikareilla ilman seipiötä tullut kuuloonkaan. Joten sovimme
työnjaosta pojat staijaa taivasta ja minä selaan putkella järveä. Melkein heti putkeen osui 12 parvi mustalintuja! Kuitattiin laji ja jatkettiin
selausta. Klo löi 11 ja lajimäärä 111. Huh onpas paljon ykkösiä;) Viimeiseksi lajiksi numero 112 löytyi kuikka järveltä klo 11.03! Ei tuntia
ilman lajia!

Jatkoimme vielä staijia, mutta uusia lajeja ei löytynyt. Paremmista lajeista voisi mainita muuttanut mustaviklo ja 2 laulavaa peltosirkkua.
Hieman ennen ajan loppua päätimme lähteä siirtymään kohden purkupaikkaa. Yksi pysähdys tehtiin sopivalla peltoaukealla, mutta varpuhaukan vääntö
tinnusta ei onnistunut;) Rallin toinen sirittäjä kuultiin.

Kuten rallistoorista on luettavissa, meni ko ralli joukkueellamme todella putkeen. Tästä palkintona ykkös sija 6 lajin erolla seuraavaan!

Kesäralli 2007 Nivala ja Haapajärvi – Tulokset

KPLY:n perinteikäs kesäralli rallattiin 9.-10.6 Nivalan ja Haapajärven kunnissa. Ralliin osallistui ennätykselliset 7 joukkuetta. Sää suosi rallaajia, joten kesärallin ennätyksiä laitettiin uuteen uskoon. Voittajajoukkueen Eret keräämä 112 lajia oli uusi ralliennätys edellisen oltua 107. Rallin kokonaislajimäärä oli hurjat 136, mikä on myös uusi ennätys.

TULOKSET

1. Eret (P.Pelttari, A.Pesola ja J.Lehmann) 112 lajia 6 ässää (tukkakoskelo, ampuhaukka, tundrakurmitsa, vesipääsky, lapinsirri ja mustaviklo)

2. Ruka sinkut junior (T.Uusimäki, J.Rasmus ja M.Kumpulainen) 106 lajia 3 ässää (varpushaukka, pikkusieppo ja isolepinkäinen)

3. Kyyhkylän tiirat (J, L ja P.Österberg, Ari Kalliokulju ja Juhani Pitkänen) 100 lajia 3 ässää (heinätavi, idänuunilintu ja pähkinähakki)

3. Lopun laiskat (P ja I.Ruuska, I.Kojola) 100 lajia 2 ässää (pikkutikka ja kanahaukka)

5. Äärestä laitaan (A.Tuominen, S.Salonkoski, K.Koivumäki) 99 lajia 2 ässää (rytikerttunen ja kaakkuri)

6. Tietyömaaporukka (J.Piirainen, K ja P.Kinnunen ja P.Nikupaavo) 94 lajia 1 ässä (mustakurkku-uikku)

6. Hukkaputki (S.Pudas ja M.Maarala) 94 lajia ei ässiä

Tammikisa

Vuosi pyörähtää käyntiin perinteisellä Tammikisalla, joka alkaa uuden vuoden vaihteessa ja kestää aina tammikuun loppuun asti. Kyseessä on henkilökohtainen ralli.

Viimeisten vuosien lämpimät ja lähes jäättömät eurotalvet ovat selvästi nostaneet rallin lajimäärää. Myös pihlajamarjojen määrä ja myyräkannat vaikuttaa Tammikisaan osallistujien lajimäärään. Hyvinä marjatalvina marjalintuja havaitaan runsaasti, kun huonoina vuosina joitakin lajeja ei havaita lainkaan. Tammikuussa alkavat myös pöllöt soidinhuutelunsa. Kuinka runsaasti pöllöjä esiintyy, riippuu suuresti myös myyräkannoista. Hyvinä myyrätalvina Keski-Pohjanmaalle voi jäädä talvehtimaan myös päiväpetolintuja.

Tammikisa puretaan ja kisan voittaja palkitaan helmikuun kuukausikokouksessa Kokkolan Hansan nuorisotalolla.

 

Kesäralli

KPLY:n kesäralli perusteettiin osanottajamääriltään kuihtuneen kevätrallin tilalle vuonna 2004, jolloin ensimmäinen kesäralli rallattiin Sievissä. Kesärallin kunniakas tarkoitus on kartoittaa vähän retkeiltyjen kuntien pesimälinnustoa. Ralli kisataan vuosittain kesäkuun alkupuoliskolla jossain ennalta määrätyssä KPLY:n kunnassa. Toistaiseksi rallit on järjestetty sisämaakunnissa. Vuonna 2005 ralli kisattiin Pyhäjärvellä, vuonna 2006 Reisjärvi-Lestijärvi alueella ja vuonna 2007 ralli järjestetiin Haapajärven ja Nivalan kuntien alueella. Vuoden 2008 kesäralli järjestettiin rannikolla, Uudenkaarlepyyn kaupungin alueella.

Ralli alkaa launtai iltana klo 18.00 ja jatkuu tästä eteenpäin 18 tuntia. Läpi yön kestävässä rallissa parhaaseen yölaulaja-aikaan on hyvä mahdollisuus kuulla KPLY:n alueella tavattavia yölalajia. Viitakerttusia, ruisrääkkia ja pensassirkkalintuja on jokaisessa järjestetyssä rallissa löytynyt useita. Myös KPLY:n alueella vähälukuisempina tavattavia yölaulajia kuten viiriäistä, luhtakerttusta, rytikerttusta ja viitasirkkalintua on tavattu monissa järjestetyissä ralleissa. Muista harvalukuisemmista laululinnuista rallissa on tavattu mm. 2 pikkusieppoa ja idänuunilintu. Rallissa joukkueiden tulokset ovat pyörineet 100 lajin paikkeilla. Sisämaanrallien ennätys on vuodelta 2007, jolloin Haapajärvi-Nivala rallissa voittajajoukkue havaitsi 112 lajia. Samana vuonna syntyi myös yhteislajimäärän ennätys 136 lajia.

Vuoden 2009 kesäralli järjestetään Kokkolan kaupungin alueella. Tammikuussa 2009 Kokkolaan liitettiin naapurikunnat Lohtaja, Kälviä ja Ullava, joten odotettavissa on runsaslajinen ja mielenkiintoinen kesäralli uuden Suur-Kokkolan alueella.

Tammikisa 2007 – Tulokset

Tammikisa 2007 muistetaan uusista ennätyksistä ja mielenkiintoisista havainnoista. Näihin molempiin vaikutti vuosisadan lämpimin joulukuu ja tammikuun alku. Lumipeitettä ja pakkasia saatiin odotella tammikuun loppupuolelle. Lämpimät kelit saivatkin suuren määrän viivyttelijöitä jäämään Pohjanmaalle. Mustarastaita, punarintoja ja mustapääkerttuja jäi ennätysmääriä. Kokkolassa talvehtimista yrittää västäräkki, joka sinnitteli tammikuussa ruokinnalla. Pietarsaaressa tehtiin Keski-Pohjanmaan ensimmäinen talvihavainto niittykirvisestä. Vielä joulukuussa useilla ruokintapaikoilla ilahduttaneet pähkinänakkelit olivat ilmeisesti jatkaneet vaellusta suotuisassa kelissä ja tammikuussa nakkeleita löytyi vain puolenkymmentä. Peukaloinen havaittiin Pietarsaaressa. Lapintiainen yhytettiin Kokkolan Sannanrannalta, jossa se viihtyi useiden rallaajien iloksi koko tammikuun. Runsas pihlajanmarjasato takasi suuret määrät marjansyöjiä. Punakylkirastaita havaittiin useita Kokkolassa. Taviokuurnia nähtiin ympäri Keski-Pohjanmaata melko yleisesti. Suuret tilhi- ja räkättiparvet tyhjensivät marjat pihlajoista kuun loppuun mennessä lähes kokonaan.

Kokkolan Kemiran sulalle jäänyt jouhisorsa sai rallaajat käymään ahkerasti altailla. Muutenkin lajistollisesti vesilintuja löytyi vesialueilta ilahduttavasti vaikka yksilömäärät olivat varsin pieniä. Tavi havaittiin Pietarsaaressa teollisuusalueen altaissa. Riskilöitä nähtiin rannikolla siellä täällä. Silkkiuikku nähtiin Kokkolan Tankarissa. Mahdollisesti sama yksilö havaittiin myös Kokkolan Trullevissa. Pikku-uikku viihtyi päivän verran Kalajoella ja Trullevissa merelle tapittaminen palkittiin kaakkurilla. Pietarsaaressa nähtiin ruokki/kiisla. Heikko myyrätilanne näkyi pöllörintamalla. Pöllöt pysyivät hiljaa ja vain muutama rallaajaa sai useamman pöllön listoilleen. Keski-Pohjanmaalla harvinainen lehtopöllö huuteli Kokkolan Sannanrannalla. Lapinpöllö kuultiin yhtenä iltana Kokkolan Möllerissä.

Isolokkeja saapui muutamia. Ensimmäinen havaittiin Kokkolan satamassa ja pari päivää myöhemmin Pietarsaaressa Pormestarinsaaressa nähtiin nuori lintu, joka viihtyi alueella pitempäänkin. Loppukuusta isolokkeja havaittiin mm. Kalajoella ja Kokkolassa useampiakin. Kokkolan Harrbådassa havaittiin muuttava nuori pikkukajava. Pihabongauksen yhteydessä havaittu ruokinnalla käyvä valkoselkätikka sai rallaajat suuntaamaan kuun lopussa retkensä Halsuan suuntaan. Tikka näyttäytyikin melko monelle bongaajalle.

Rallin yhteislajimääräksi tuli 96 lajia, joka on uusi ennätys. Voiton nappasi lähes suvereeniin tapaan Jürgen Lehmann Pietarsaaresta, myös ennätystuloksella 87 lajia!

TULOKSET

1. Jürgen Lehmann 87 lajia, 1 ässä (ruokki/kiisla)

2. Marko Pohjoismäki 83 lajia, 2 ässää (pikkukajava ja lapinpöllö)

2. Leo Saarijärvi 83 lajia

4. Seppo Pudas 68 lajia, 1 ässä (pikku-uikku)

5. Sami Salonkoski 67 lajia, 1 ässä (kaakkuri)

6. Terho Taarna 64 lajia

7. Toni Uusimäki 55 lajia, 1 ässä (silkkiuikku)

8. Antti Pesola 53 lajia

9. Kari Koivumäki 43 lajia

9. Johan Hassel 43 lajia

11. Janne Vanhala 41 lajia

12. Antti Tuominen 37 lajia

12. Jan Hägg 37 lajia

14. Juhani Haapasaari 28 lajia

 

p align=

Keski-Pohjanmaan lintupaikkaopas -hanke käynnistyi

Yhdistyksen 30–vuotisen taipaleen kunniaksi olemme aloittaneet suururakan: Keski-Pohjanmaan siivekkäät  –  maakunnan linnusto ja lintupaikat – julkaisun laadinnan. Tavoitteena on laadukkaan ja näyttävän teoksen sekä siitä tehtävän nettikäyttöisen version laatiminen.

Yhdistys laatii kaikkia luonnosta kiinnostuneita ulkoilijoita ja koululaisia hyödyntävän teoksen, jota voidaan käyttää myös kasvavan luontomatkailun kehittämiseen.  Lopputuloksena on tuhti tietopaketti linnuista, lintupaikoista ja -harrastuksesta maustettuna lukuisilla näyttävillä kuvilla ja kartoilla. Teos käännetään myös kaksikielisten kuntien osalta myös ruotsiksi.

2006

Vuoden 2006 ensimmäinen pinnalistoihin lisäyksiä aikaansaanut laji oli Kalajoella parinkin yksilön voimin huhtikuussa näyttäytynyt jalohaikara, joka tarjosi paikkausmahdollisuuden muutamalle KPLY:n pinnoja keräävälle. Toukokuun alussa Kokkolassa ja Luodossa viihtyneet 2 komeaa ”pulla” mandariinisorsaa olivat lisälaji useimmille listaajille. Aiemmin mandariinisorsa tulkittiin häkkikarkulaiseksi eikä siitä silloin saanut pinnaa, joka on varmasti vähentänyt bongausintoa aiempia yhdistyksen alueella nähtyjä mandariineja kohtaan. Nykyään laji kuuluu C-kategoriaan ja on näin pinnakelpoinen. Toukokuun lopulla Ohtakarissa viihtynyt koiras kyhmyhaahka kartutti monien onnekkaiden harrastajien KPLY-pinna listaa.

Vuosi 2006 tarjosi myös hyvät mahdollisuudet nähdä niittysuohaukka KPLY:n alueella. Laji esiintyi runsaasti ja jopa pesintä varmistettiin ensimmäistä kertaa. Vuoden aikana yksittäiset harrastajat täydensivät KPLY-pinnalistaansa alueella harvalukuisina esiintyvillä mustatiiralla, rytikerttusella, lapinuunilinnulla, kangaskiurulla, kiljukotkalla, kuhankeittäjällä, isokirvisellä ja taiga- ja hippiäisuunilinnulla. Syksyn jymypaukku oli Ylivieskasta löytynyt lehmähaikara, joka sai kärkipään porukankin liikkeelle. Olihan havainto ensimmäinen KPLY:llä ja vasta toinen luonnonvaraiseksi tulkittu suomessa! Viimeisin pinnalistoihin muutoksia aikaansaanut laji oli Ohtakarista löytynyt sinipyrstö, josta valtaosa listaajista kävi kuittaamassa KPLY:n pinnan!

2007

Vuosi 2007 aloitti pirteästi heti tammikuussa, kun Halsuan Hietalahdesta löytyi ruokinnalla käyvä valkoselkätikka. Vaseti on ollut KPLY:llä harvoin bongattavissa, joten se saikin ansaittua mielenkiintoa useiden harrastajien taholta. Lopputalven ja alkukevään kuukaudet kuluivat perinteisesti hiljaisina.

Kevään ensimmäisiä pinnoja tarjosi pietarsaaressa nähty pikkukiljukotka, jahka ARK suo… Pikkukiljukotka nähtiin myöhemmin keväällä/kesällä myös Lohtajan Pahkanevalta pariinkin otteeseen ja kertaalleen Ylivieskan Viitajärvellä. Kalajoella huhtikuussa oleillut amerikantavi oli pinna ainakin yhdelle kärkipään listaajista. Kevään kolmas pinnalistoja tuulettanut laji oli lampiviklo, joka viivähti useamman päivän Pietarsaaren Rotholmsgrundetilla toukokuun puolessa välissä. Toukokuun puolessavälissä koettiin myös todellinen pommi, kun Lohtajan Ohtakarista löytyi KPLY:n ensimmäinen RUOSTEKURKKUSIRKKU. Lintu ei kuitenkaan pysynyt paikalla pitkään ja havainto jäikin vain yhden kokeneen harrastajan tekemäksi. Sirkusta tuli 341 KPLY:n alueella havaittu laji.

Kesä tarjosi myös pinnalistaajille mukavia lajeja, vaikka mitään mullistavaa ei löytynytkään. Pietarsaaren Alhomenissa pitkään laulanut mustaleppälintu oli pinna yhdelle. Onnistunut pesintä todettiin myöhemmin syksyllä. Vetelistä jo ”perinteiseltä” paikalta löytyi kesäkuun alussa rastaskerttunen, joka oli pinna monille edellisen bongaamatta jättäneille. Onnekkaat aru-bongarit kepittivät samalta paikalta spondesti laulavan 2kv kuhankeittäjän, josta siunaantui KPLY pinna jopa 4/7 paikalla olleista! Keittäjä on yllättävän kova laji KPLY:llä ja todella harvoin bongattavissa. KPLY:n kesärallissa erään joukkueen löytämä pikkusieppo oli pinna yhdelle joukkueen jäsenistä. Loppukesän aikana ainoa bongattavissa ollut KPLY-pinna oli Kalajoen letolla muutaman päivän viihtynyt leveäpyrstökihu, lisäksi yksi onnekas harrastaja sai kartutettua pinnalistaansa Kalajoella muuttaneella kurppelolajilla.

Syksyn yllättäjiä oli myöhäinen kattohaikara, josta siunaantui pinna yhdelle. Merisirrejä ja harmaapäätikkoja näkyi syksyn aikana hyvin, ja näistä hoituikin paikko muutamalle listaajalle. Spondesti Tankarista revitetty naaras kyhmyhaahka oli myös pinna yhdelle. Loppusyksyn/alkutalven aikan viiksitimaleja oli bongattavissa sekä Kokkolassa, että Kalajoella. Marrasrallissa yksi onnekas joukkue onnistui hoitamaan Kalajoen timalit ja niistä tuli pinna yhdelle joukkueen jäsenistä. Vuoden toinen bongattavissa ollut valkoselkätikka viihtyi koko syksyn Leton-Vihaslahden alueella tarjoten pinnaa sitä kaipaaville. Joulukuun aikana ”rareja” ei enää löytynyt ja näistä tilanteista lähdettiin vuoteen 2008!

KPLY-pinnat

   

KPLY (348)

muutos 2010

uudet 2010
1 Harri Hongell

313

+5 motcit, loclus, hipcal, parpal, oenple
2 Marko Pohjoismäki

309

+6 motcit, stesan, capeur, hipcal, parpal, oenple
3 Seppo Pudas

305

+9 antcam, loclus, hipcal, capeur, uriaal, parpal,ristri, larsab, oenple
4 Tom Backlund

293

   
4 Mats Björklund

294

+7 motcit, xencin, loclus, hipcal, capeur, parpal, oenple
6 Leo Saarijärvi

292

+4 polste, capeur, hipcal, parpal, oenple
7 Toni Uusimäki

291

+4 hipcal, capeur, parpa, oenple
8 Jürgen Lehmann

287

+5 capeur, xencin, loclus, parpal, oenple
9 Petri Nikupaavo

285

+3 gavada, motcit, parpal
10 Jarno Rasmus

281

 +1 parpal
11 Antti Pesola

278

 +3  hipcal, capeur,parpal
11 Sami Kalliokoski

274

   
13 Sami Salonkoski

273

   
14 Marja Maarala

269

 +5 loclus, ralaqu,hipcal, ristri, larsab
15 Mika Kumpulainen

252

   
16 Petri Pelttari

243

   
17 Jarkko Alatalo

167